Säännöt

SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry:n säännöt

Hyväksytty yhdistysrekisterissä 4.9.2013

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Paikallisjärjestö ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä nimitystä Keskusjärjestö.

Paikallisjärjestön kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialue on Tampereen seutukunta.

2 § TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Paikallisjärjestö kokoaa toimialueensa SAK:n jäsenliittojen jäsenyhdistykset, yhteistoimintaan palkansaajien hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon sekä ammattiyhdistysliikkeen toimintavalmiuksien edistämiseksi ja SAK:n tavoitteiden toteuttamiseksi.

Paikallisjärjestö:
– toimii alueellaan SAK:n edustajana
– hakeutuu aktiivisesti yhteistoimintaan jäsenyhdistysten kanssa ja toteuttaa yhteisiä tapahtumia ja hankkeita sekä osallistuu edunvalvontaan ja pyydettäessä tukee ammattiosastojen työtaistelutoimenpiteitä
– vaikuttaa alueellaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, julkiseen keskusteluun ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan
– edistää järjestäytymistä ja järjestöllisiä toimintavalmiuksia
– järjestää tiedotus-, koulutus- ja virkistystoimintaa.

3 § LIITTYMINEN, EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Paikallisjärjestön jäseneksi voivat liittyä kaikki sen toimialueella olevat rekisteröidyt SAK:n jäsenliittojen jäsenyhdistykset. Paikallisjärjestöön voivat liittyä myös toimialueen ulkopuolella rekisteröidyt SAK:laiset yhdistykset paikallisjärjestön alueella olevien alaosastojen, työhuonekuntien tai jäsenten osalta.

Jäseneksi liittymisilmoitus on toimitettava kirjallisena paikallisjärjestön hallitukselle, joka päättää jäseneksi hyväksymisestä. Paikallisjärjestön hallitus ilmoittaa yhdistykselle jäseneksi hyväksymisestä, jäsenmaksun alkamisesta ja suuruudesta sekä muista tarvittavista toimintaan liittyvistä asioista.

Paikallisjärjestön on ennen erottamiseen ryhtymistä pyydettävä keskusjärjestön lausunto.

Jäsenyhdistyksen eroaminen ja erottaminen tapahtuvat yhdistyslain määräämällä tavalla.

4 § TOIMINNAN RAHOITTAMINEN

Paikallisjärjestöllä on oikeus kantaa toimintansa rahoittamiseksi jäsenyhdistyksiltä jäsenmaksua, jonka perusteen, suuruuden ja maksuajankohdan paikallisjärjestön edustajiston kokous toimintavuotta varten määrää.

Toimintansa rahoittamiseksi paikallisjärjestö voi vastaanottaa lahjoituksia tai testamentteja sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, rahankeräyksiä ja huvitilaisuuksia.

Paikallisjärjestö voi omistaa kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa asianmukaisen luvan satuaan
yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellista toimintaa.

5 § EDUSTAJISTO

Päätäntävalta paikallisjärjestön asioissa on sen edustajiston kokouksella. Edustajiston kokouksen kutsuu koolle paikallisjärjestön hallitus.

Jäsenyhdistyksen edustajien valitsemisen suorittaa jäsenyhdistys. Edustajien toimikausi on 2 kalenterivuotta. Valinnat tehdään parillisina vuosina. Edustajien nimet ja yhteystiedot on toimitettava paikallisjärjestön hallitukselle kesäkuun loppuun mennessä. Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu valitsemaan edustajistoon yhden (1) edustajan ja varaedustajan jokaista alkavaa 200 jäsentä kohden ja 200 jäsenen ylimenevältä osalta yhden (1)  edustajan ja varaedustajan kutakin 400  jäsentä kohti ja 1800 jäsenen ylimenevältä osalta yhden (1) edustajan ja varaedustajan kutakin alkavaa 1000 jäsentä kohti ja 4800 jäsenen ylimenevältä osalta yhden (1) edustajan ja varaedustajan kutakin alkavaa 2000 jäsentä kohden, kuitenkin korkeintaan 10 edustajaa ja 10 varaedustajaa jäsenyhdistystä kohden. Kullakin edustajalla on edustajiston kokouksessa yksi ääni.

Edustajiston syyskokous pidetään syys-marraskuussa ja kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa. Kokouskutsut edustajiston kokouksiin on toimitettava jäsenyhdistyksille vähintään kolme (3) viikkoa ja niiden ilmoittamille edustajille vähintään viikko ennen edustajiston kokousta.

Kokoukset voidaan kutsua koolle kirjeellä, sähköpostilla, tekstiviestillä tai lehti-ilmoituksella.

Paikallisjärjestön hallituksen jäsenillä ja toiminnantarkastajalla/toiminnantarkastajilla tai tilintarkastajalla/tilintarkastajilla sekä keskusjärjestön edustajilla on edustajiston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

SAK:n jäsenliittojen jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan edustajiston kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella jos edellinen edustajiston kokous on niin päättänyt.
Paikallisjärjestön hallituksen päätöksellä voi edustajiston kokouksiin osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Etäosallistumisen mahdollisuudesta ja tavasta on mainittava kokouskutsussa.

Edustajiston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja kokousedustajat.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja muut kokousvirkailijat.
3. Esitetään hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevalle toimintavuodelle.
4. Päätetään jäsenmaksun peruste, suuruus ja maksuajankohta näiden sääntöjen 4 §:n määräämällä tavalla.
5. Valitaan parillisena vuotena paikallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja.
6. Valitaan parillisena vuotena paikallisjärjestön hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä tai valitaan eronneeksi katsottujen tilalle uudet jäsenet toimikauden loppuun saakka.
7. Valitaan parillisena vuotena yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa/tilintarkastajaa ja
yksi varatoiminnantarkastaja/varatilintarkastaja, joiden toimikausi on kaksi (2) vuotta. Tilintarkastajana voi olla myös tilintarkastusyhteisö.
8. Päätetään seuraavan edustajiston osallistumisperusteista
9. Käsitellään hallituksen tai jäsenyhdistysten esittämät muut asiat

Hyväksytty toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio lähetetään jäsenyhdistyksille ja SAK:n toimipisteeseen.

Edustajiston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja kokousedustajat.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja muut kokousvirkailijat.
3. Esitetään hallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tehdään sen aiheuttamat päätökset.
4. Esitetään hallituksen laatima tilikertomus edelliseltä toimintavuodelta toiminnantarkastajan/toiminnantarkastajien tai tilintarkastajan/tilintarkastajien antamine lausuntoineen ja vahvistetaan tilinpäätös.
5. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tai päätetään tilikertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä.
6. Todetaan toimintavuoden aikana liittyneet jäsenosastot.
7. Käsitellään järjestäytymiskehitys toimialueella.
8. Päätetään seuraavan edustajiston osallistumisperusteista
9. Käsitellään hallituksen tai jäsenyhdistysten esittämät muut asiat.

Edustajiston kokouksille tarkoitetut jäsenyhdistysten esitykset on toimitettava kirjallisina paikallisjärjestön hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

6 § HALLITUS

Edustajiston kokous valitsee hallituksen hoitamaan ja johtamaan paikallisjärjestön toimintaa.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jonka on oltava työmarkkinoiden käytettävissä ja lisäksi vähintään 6 ja enintään 20 varsinaista jäsentä sekä vastaava määrä varajäseniä, joiden on valintahetkellä oltava työmarkkinoiden käytettävissä.

Hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen varsinaisten ja varajäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta. Valinnat tehdään parillisina vuosina. Hallituksen kokoonpanossa otetaan huomioon eri ammattialojen paikallinen edustavuus.

Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai, kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii koolle.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen muista jäsenistä on läsnä. Hallitus voi niin päättäessään pitää myös puhelin- tai tietoverkkokokouksia.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä asettaa jaostoja tai toimintaryhmiä. Näihin hallituksen nimeämiin elimiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hallituksen tehtävänä on vastata paikallisjärjestön toiminnasta. Sen lisäksi mitä näissä säännöissä on muualla sanottu, hallitus:
Valmistelee edustajiston kokouksessa käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön kokouksen tekemät päätökset.
Toimeenpanee yhteisiä, toimiala- ja yhdistyskohtaisia ammattiyhdistystoiminnan kehittämistilaisuuksia.

7 § TILIT JA NIIDEN TARKASTAMINEN
Paikallisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään
kuukautta ennen sääntömääräistä edustajiston kokousta tilintarkastajalle/toiminnantarkastajalle. Tilinpäätös luovutetaan toiminnantarkastajalle/toiminnantarkastajille tai tilintarkastajalle/tilintarkastajille, jonka/joiden tulee antaa hallitukselle edustajiston kokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan tarkastuksesta viimeistään kahta (2) viikkoa ennen sääntömääräistä kokousta.
8 § NIMENKIRJOITTAJAT
Paikallisjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja, sihteeri tai kaksi hallituksen tähän tehtävään valitsemaa toimihenkilöä, aina kaksi yhdessä.
9 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia paikallisjärjestön edustajiston sääntömääräisessä kokouksessa, jos yli puolet kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosehdotusta. Muutoksille on saatava keskusjärjestön hallituksen hyväksyminen.
10 § PAIKALLISJÄRJESTÖN PURKAMINEN

Paikallisjärjestö voidaan purkaa, jos edustajiston kahdessa perättäisessä vähintään kahden viikon välein pidetyssä kokouksessa vähintään ¾ annetuista äänistä sitä kannattaa.

Mikäli paikallisjärjestö puretaan sen jäsenten liittymiseksi toiseen/toisiin paikallisjärjestöön/öihin, sen jäljelle jäänyt omaisuus luovutetaan sen jälkeen, kun velat on maksettu uudelle/sille paikallisjärjestölle/öille siirtyvien jäsenmäärien suhteessa.

Muussa tapauksessa paikallisjärjestön purkauduttua, sen jäljelle jäävä omaisuus luovutetaan sen jälkeen, kun velat on maksettu, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:lle.